Karjalaisia heimoja asuttivat tämän piirin alueen jo ajanlaskumme ensimmäisessä vuosituhannessa. Pitkän aikaa seudun asukkaiden peruselinkeinona oli kerääminen, metsästys, kalastus ja sittenkin maanviljelys. Rannikkokaistaleen asukkaat rakensivat kevyet mutta tukevat veneet joilla purjehtivat Laatokassa ja joissa ottaen käyttöön uusia maita.

IX:en vuosisadan alkaen (874:nnelta vuodelta) korela on mainittu skandinaavisissa aikakirjoissa. Korelaiset eivät loi omaa valtionsa. Suuri Novgorod, josta vuonna 1136 tuli feodaalitasavalta, yhdisti johdollansa kaikki pohjoismaat ja siinä asuvat kansat. Vuonna 1227 kristinusko tuli Novgorodista.

XIII:nnen vuosisadan toiselta puolelta XIX:nnen alkuun muutettiin monikertaisesti Karjalan maita Ruotsia vastaan sotien tuloksena. Vuodelta 1396 tuohikirjeessä, joka löydettiin muinaistieteellisista kaivauksista Novgorodissa, mainittiin Kyrijoen kirkkomaa, Hiitolan ja Kurkijoen asutukset. Kyrijokski - Kirjazhski - Kronborgski - Kurkijokski - Lahdenpohski - sellaiset ovat sen piirin historialliset nimet, jossa lahdenpohjalaiset asuvat täällä hetkellä.

Oli noin jo sata vuotta kulunut ja vuonna 1478 Korelskin kihlakunnan kirkkomaiden joukossa ollut Bogoroditskin Kirjazhskin kirkkomaa siirtyi Moskovan valtiokuntaan.

Stolbovin rauhan mukaan vuonna 1617 Korelskin kihlakunta Korelan (Keksgolm-Käkisalmi-Prizersk) kaupungeineen sekä Kirjazhskin kihlakunta siirtyivät Ruotsille.

Vuonna 1721 Pohjoisen sodan päättäneen Nischtadin rauhan jälkeen, uudet omistajat tulivat Kurkijoelle. Suuri ryhmä tsaarin virkamiehistöstä myöskin tsaarin tytär saivat maita Kurkijoella, Lumivaaralla ja Jakkimaalla ja omistivat niitä monia vuosia.

Seuraavana merkkipylväänä seudun historiassa oli 1809 vuosi. Siinä vuonna venäläinen tsaari tuli Suomen Suureksi ruhtinaaksi ja kirkkomaan alue siirtyi Suomen Suureen Ruhtinaskuntaan. Kihlakunnan alueella ei ollut maaorjuutta. Sadassa vuodessa omistajilta lunastettiin kaikki lahjoitusmaatilat ja niiden pohjalla perustettiin valtiolliset maatilat.

Vuonna 1851 Jakkimaassa pyhästettiin kirkko huomattavan suomalaisen arkkitehdin K.Enkelen projektin mukaan. Nykyään tämä kirkko, joka hävitettiin 1950-luvulla, jälleenrakennetaan.

Vuonna 1893 rautatie kulki alueen läpi ja yhdisti sen Helsinkiin, Viipuriin ja Sortavalaan.

Suomen riippumattomuuden julistaminen sai sysäyksen edelleen talouselämän kehitykseen - kehitettiin maataloustuotanto, pienet yritykset, rakennettiin vaneritehdas.

kartta

Vuonna 1924 Sieklahden asutus ja Lahdenpohjan kylä erotettiin Jakkimaasta ja muodostettiin Lahdenpohjan asutus.

Talvisodan 1939-1940 jälkeen piirin alue siirtyi Neuvostoliittoon ja vuonna 1940 muodostettiin Kurkijkskin piiri Kurkijokskin asutuksen keskuksena. Neuvostoliiton muilta alueilta tulleet siirtolaiset asuttivat piirin.

Kesäkuussa vuonna 1941 kovettuneita taisteluja kehittivät Laatokan alueella ja syyskuun alkuun mennessä neuvostosotavoimat hyläsivät piirin ja välirauhan sopimuksen mukaan palasivat siihen syyskuussa vuoden 1944.

Tammikuussa vuoden 1945 piirikeskus muutettiin Kurkijoen asetuksesta juuri muodostanuun Lahdenpohjan kaupunkiin. Vuonna 1958 piiri lakkautettiin ja siirrettiin Sortavalan piiriin, muttakin joulukuun vuoden 1970 alkaen se saatu takaisin Lahdenpojan piirinä.

Lahdenpohja